Rahkalla täytetyt uuniomenat ovat helppo ja tervellinen iltapala, välipala tai jälkiruoka. Uuniomenoihin sopivat monet erilaiset syksyn omenalajit. Täytteen rahka ja rusinat vievät makumaailmaa itäeurooppalaiseen suuntaan. Maitorahkan sijaan voit käyttää myös kuumennusta kestävää jugurttia.

Terveellisten uuniomenien ohje on ukrainalaisen ruoanlaiton asiantuntijalta Olia Herculesilta, jolla on aivan mestarillinen kyky kirjoittaa ruoasta. Hercules kertoo syöneensä näitä lapsuudessaan isoäitinsä kanssa. Oli vuosi 1989, Hercules oli viiden vuoden vanha, ja he katsoivat katsoivat isoäitinsä Veran kanssa Neuvostoliitossa suosittua brasilialaista 1970-luvun telenovelaa nimeltä ”Escrava Isaura” (suom. Isaura: Orjatyttö). Hercules kertoo, että he katsoivat isoäitinsä kanssa tuota televisiosarjaa aina jännittyneen innokkaina. Ja että joka kerta isoäiti kokkasi samalla näitä uuniomenoita.

Omenat koverrettiin ja niihin tuli rahkaa, rusinoita ja vanilijasokeria. Omenia paahdettiin uunissa, kunnes ne alkoivat halkeilla ja olivat ihanan pehmeitä. Juusto oli vähän ruskistunut päältä. Joskus, jos juonenkäänteet oikein pitivät hyppysissään, omenat saattoivat pursuta yli, mutta sekään ei haitannut mitään. Hercules lopettaa reseptinsä kuvauksen todella kauniisti: ”Kaipaan tuota rituaalia, kaipaan varhaisen television tuomaa jännitystä, kaipaan hänen uuniomenoitaan. Kaipaan häntä.”

Neuvostoliiton ensimmäinen saippuasarja

Isaura: Orjatyttö -telenovella oli hyvin suosittu televisiosarja todella monessa maassa sekä latinalaisessa amerikassa että itäblokissa. Sarjaa esitettiin yli 80 maassa, ja sitä nimitetään usein Neuvostoliiton ensimmäiseksi saippuaoopperaksi. Tarina sijoittuu 1860-luvulle Brasiliaan, ja aikaan, jolloin orjuus oli vielä laillista. Tarinan päähenkilönä on orjatyttö, jonka äiti on orja ja isä taas valkoinen mies. Kertomuksen pääpahis on kartanonherra ja orjien omistaja. Toinen pääpahis on talon musta palvelija, joka ei pidä siitä, että kartanonherran puoliso antaa Isauralle erioikeuksia talossa.

Sarjan aikana tapahtuu kaikenlaista. On ihastumisia, häitä, julmia orjanomistajia, tyhjiä lupauksia orjien vapauttamisesta, kieroja murhasuunnitelmia, myrkkymalja, rikkaiden hulttiopoikia ja Brasilian rikkain mies. Sarjan kuvauksesta tuli vahvasti mieleen 1990-luvun alun Kauniiden ja rohkeiden juonikuviot.

Kun mietin asiaa, niin ehkä itselläni Kauniisiin ja Rohkeisiin liittyi sitä samaa varhaisen television jännitystä kuin mitä Olia Hercules koki isoäitinsä kanssa Kakhovkassa. Tai ehkä varhaiset muistot tuntuvat aina jotenkin erityisiltä. Oma äitini on puolestaan muistellut lämmöllä monesti Peyton Place -tv-sarjan tuomaa jännitystä, jonka huippuhetket olivat 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. ”Esimerkiksi 9. huhtikuuta 1969 lähetetty jakso sai 1,7 miljoonaa katsojaa ja saavutti näin 45 prosenttia Suomen yli 12-vuotiaasta väestöstä”, Wikipedia kertoo. Dallashan tuli Suomeen vasta vähän myöhemmin. Se pyöri televisiossa läpi 1980-luvun. Nuoremmat ihmiset muistelevat kenties ensimmäisten salkkareiden katselemista samalla lämmöllä.

Uuniomenat – aikaa kestävä klassikko

Ihastuin tähän reseptiin heti kun spottasin sen Olia Herculesin uudessa Home Food -keittokirjassa. Osasyy on toki siinä, että Hercules kirjoittaa reseptistä niin kauniisti. Sillä kuka ei voisi vastustaa isoäidin uuniomenia?

Olen mennyt tähän isoäiti-ansaan muuten myös aiemmin. Ks. Joanne Lee Molinaron isoäidin korealainen grillikastike ja J. Kenji López-Altin isoäidin seesami-inkiväärisalaatinkastike.

Oman lapsuuteni klassinen herkku oli uuniomenat, joihin oli ripoteltu päälle vähän kanelia, voita ja sokeria. Äiti tarjosi niiden kanssa usein vaniljajäätelöä. Tässä jälkkärissä on ihan sama ajatus. Klassikot ovat klassikkoja syystä. Yksi asia, mikä ei ole muuttunut 1980-luvulta mihinkään, on nimittäin se, että uuniomenat sopivat ihan pahuksen hyvin syksyyn tai talveen.

Mikä omenalajike uuniomenoihin?

Uuniomenat voi tehdä monilla erilaisilla omenalajeilla. Pidän itse tämän reseptin kanssa omenista, jotka olivat makeiden ja happamien välissä – ne halvimmat puolalaiset sopivat tähän erinomaisesti. Epicurousissa ne olivat testanneet tätä asiaa, ja päätyneet arvioon siitä, että Gala ja Fuji -lajikkeiden omenat sopivat uuniomeniin kaikista parhaiten. Gala ja Fuji voittivat mm. Jonagoldin ja Granny Smithin. Jotkut lajit räjähtävät toisia todennäköisemmin. Mutta räjähtäneetkin omenat maistuvat erinomaisille.

Kuten kuvasta näkyy, en kuori omenia ennen paistoa – toisin kuin äitini, joka kuorii aina kaiken missä on yhtään kuorta. Kuori irtoaa paistamisen jälkeen, joten jos sen mausta ei pidä, sen voi jättää myös lautaselle. Kuvasta näkee että kairaamalla tehtyä aukkoa on suurennettu vähän lusikalla.

Mulla meni tähän määrään koko täyte, yhtään ei jäänyt yli tai mennyt ali. Kuvasta näkee myös, että käyttämäni omenat olivat aika pieniä.

Uuniomenoiden täyte – eri vaihtoehtoja

Resepti tehdään maitorahkaan ja tähän tulee myös yksi kananmunan keltuainen. Käytin itse tähän Valion pehmeää maitorahkaa. Kirjan ohjeessa tähän käytetään ricottaa, kenties siksi, että maitorahkaa ei ole Iso-Britanniassa tai Yhdysvalloissa kovin hyvin saatavilla.

Mutta luonnistuu tämä resepti vegaanisenakin. Jätä silloin kananmuna välistä ja käytä rahkana vaikka valion oddlygoodin rahkaa. Olisin halunnut testata tätä itse, mutta sinä hetkenä, kun koitin löytää kaupasta vegaanista rahkavaihtoehtoa, mua revittiin koko ajan hihasta ja huudettiin korvaan että mennään jo. On muuten ihan supervaikea keskittyä silloin mihinkään! Joskus on niitä päiviä, jolloin jo se, että saa luettua läpi mitä nimikkeitä kaupan kylmähyllyssä on, on jo liikaa vaadittu. Aina on hyvä olla itselleen armollinen.

Nämä omenat voi tarjota kuumina, huoneenlämpöisinä tai kylminä. Pilkoin itse ylijääneet uuniomenat seuraavana päivänä aamupuuroon. Niistä saisi myös hyvän smoothiepohjan. Ne sopivat hyvin yhteen myös aamiaisgranolan kanssa.

Piristä sähköpostiasi ruokakuulumisilla – tilaa uudet reseptit sähköpostiisi:

En jaa osoitettasi koskaan eteenpäin, ja voit lopettaa tilauksen koska vain.